Pienhankkeet

Pienhankkeen voi hakea yleishyödylliseen kehittämiseen tai investointiin. Tukea voivat hakea rekisteröidyt yhdistykset ja yhteisöt.

Pienhankkeen kustannusarvion tulee olla 2.000–8.000 €. Jos kustannusarvio ylittää 8.000 € hanke tulee hakea yleishyödyllisenä investointihankkeena tai yleishyödyllisenä kehittämishankkeena (jatkuva haku).

Investointiin tarkoitetulla pienhankkeella voi toteuttaa pieniä hankintoja, muita investointeja tai remontteja. Esimerkiksi:

  • Tukea voi käyttää pieniin hankintoihin, kuten yhteisten välineiden ja laitteiden ostamiseen. Esimerkiksi ilmalämpöpumpun hankinta kylätalolle.
  • Tukea voi käyttää yhteiseen käyttöön tulevien kohteiden rakentamiseen, laajentamiseen tai korjaamiseen sekä kone-, laite- ja kalustohankintoihin.
  • Tukea voi saada myös pienimuotoisiin ympäristönkunnostushankkeisiin.

Kehittämiseen tarkoitetulla pienhankkeella voidaan laatia esimerkiksi erilaisia selvityksiä tai kehittämissuunnitelmia. Yleishyödyllinen kehittämishanke on tarkoitettu mm. palveluiden, tapahtumien ja kylien kehittämiseen, alueen asukkaiden osaamisen lisäämiseen, nuorten osallistamiseen tai kansainväliseen yhteistyöhön. Kehittämishankkeella voidaan kehittää yhdistysten yhteistyötä ja verkostoitumista.

Tukea voi käyttää muun muassa:

  • asiantuntijoiden palkkioihin esimerkiksi erilaisten selvitysten tai kehittämissuunnitelmien tekemiseen
  • palkkakustannuksiin
  • ostopalveluihin
  • tilavuokriin
  • investointeihin, kuten koneiden, laitteiden ja välineiden hankkimiseen
  • rakennus- ja kunnostuskustannuksiin.

Tukiprosentit

  • Rakentamisinvestoinnit 50 %
  • Kehittämishankkeet 75 %
  • Kone- ja laitehankinnat 75 %

Mitä tulee huomioida, kun haet pienhanketta?

  • Hakijan tulee olla rekisteröitynyt yhdistys tai yhteisö ja toiminnan tulee olla yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta.
  • Hankkeen aikana investoitavien koneiden ja laitteiden tulee olla kaikille avoimessa käytössä sekä vähintään viisi vuotta pienhankkeen päättymisen jälkeen siinä käytössä mihin ne on rahoitettu
  • Tukea ei myönnetä hakijan tavanomaisen toiminnan kustannuksiin
  • Muista allekirjoittaa hakulomakkeet yhdistyksenne sääntöjen mukaisesti TAI valtuuttaa yhdistyksen kokouksessa yksi henkilö, joka hoitaa hankkeeseen liittyvät asiakirjat ja niiden allekirjoittamisen.
  • Rahoitus- ja maksuhakemus täytetään sähköisesti Hyrrä-asiointipalvelussa (https://hyrra.ruokavirasto.fi)
  • Suosittelemme olemaan yhteydessä Leader-toimistoon ennen tukihakemuksen jättämistä. Näin varmistumme, että hakemukseen tulee tarvittavat liitteet ja että hankkeeseen suunnitellut toimenpiteet ovat tukikelpoisia

Pienhankkeen kustannukset ja tuen hakeminen

Pienhankkeen kustannusmalli on ns. kertakorvaus kustannusmalli. Kertakorvaus on kevennetty kustannusmalli, jossa painotetaan hankkeen huolellista suunnittelua, mutta maksatusvaihetta on kevennetty niin sanottuun ”normaaliin” hankkeeseen verrattuna. Kertakorvauksessa on kuitenkin huomioitava seuraavat asiat:

  • hankesuunnitelmaa ei voi muuttaa sen hyväksymisen jälkeen ollenkaan
  • mikäli hanketta ei toteuteta hankesuunnitelman mukaisesti, tukea ei makseta ja kaikki syntyneet kulut jäävät hankkeen hallinnoijan omiksi kuluiksi

Pienhankkeiden tuki maksetaan tuotosperustaisesti kertakorvauksena eli tositteita ei tarvitse maksatuksessa lähtökohtaisesti esittää, mutta hakijoiden kannattaa varautua siihen, että maksatuskäsittelijä voi pyytää niitä nähtäväkseen. Hankeen maksatusta haettaessa laaditaan hankkeesta loppuraportti ja todennetaan hankkeen toteutus esimerkiksi valokuvin.

Rahoitushakemukseen on liitettävä seuraavat lomakkeet:

  1. Yhteisön säännöt tai yhtiöjärjestys
  2. Yhdistysrekisteriote, säätiörekisteriote tai kaupparekisteriote (selvitys arvonlisäveron hyväksyttävyydestä)
  3. Pöytäkirjanote siitä kokouspöytäkirjasta, jossa hankkeesta ja sitä koskevasta tukihakemuksesta on päätetty tai muu vastaava kirjallinen päätös
  4. Viimeisin allekirjoitettu tilinpäätös (selvitys hakijan taloudellisesta tilanteesta), kerro hakemuksella lisäksi, miten hankkeen väliaikaisrahoitus toteutetaan
  5. Hankkeen eritelty kustannusarvio (Selvitä hankkeen kustannukset niin, että hintatasoa pystytään arvioimaan)
  6. Selvitys kustannusten kohtuullisuudesta (hintavertailut)
  7. Arvio vastikkeettoman työn laadusta ja määrästä /talkootyösuunnitelma (lomake 2023AVT)
  8. Mahdolliset luvat
  9. Rakentamista koskevat suunnitelmat, jotka on tehty Suomen rakentamismääräyskokoelman A2 ja maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskevien asetusten mukaisesti:
    a. pääpiirustukset
    b. rakennusselostus (suositus: Talo-nimikkeistön mukaan eriteltynä)
    c. rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio tai -laskelmaerikoissuunnitelmat, kuten rakenne-, LVI-, sähkö- ja muut vastaavat suunnitelmat, jos niillä on merkitystä rakennuksen toimivuutta ja hyväksyttäviä kustannuksia arvioitaessa
    d. palovakuutustodistus
    e.  jäljennökset investointien edellyttämistä viranomaisluvista liiteasiakirjoineen

Huomioi nämä asiat kertakorvaushankkeen hankesuunnitelmaa ja kustannusarviota laadittaessa:

    • hankkeen kustannusarvio laaditaan osioittain
    • hankkeen kustannusten kohtuullisuuden arviointi tulee tehdä jo hakuvaiheessa ja tämä tulee dokumentoida sekä liittää hakemuksen liitteeksi (esim. tarjoukset ja hintatasonselvitys -lomake)
    • hankesuunnitelmasta tulee käydä selkeästi esille se, mitä hankitaan (esim. hankkeessa tehdään seuraavat investoinnit 1) kannettava tietokone tarvikkeineen, 2) videotykki ja 3) taulutelevisio) 

Hankkeen omarahoitus

Osassa pienhankkeista hyväksytään hankkeen omarahoitukseksi talkootyötä. Vastikkeeton työ tulee aina laskea mukaan hankkeen kokonaiskustannuksiin tuntihintojen perusteella. Henkilötyötunnin hinta on 20 €/h ja jos työssä tarvitaan työkonetta (traktori tai siihen verrattavissa oleva), tulee tähän lisäksi 40 €/h konetyöhinta.

Pelkkiin kone- ja laitehankintoihin ei voi käyttää omarahoituksena talkootyötä, ellei kyse ole esimerkiksi laitteen asennustyöstä.

Muista, että hankkeen julkinen rahoitus maksetaan kokonaisuudessaan vasta hankkeen toteuttamisen jälkeen eli hakijan on huolehdittava siitä, että hakijayhdistyksen kassa riittää hankkeen kulujen maksamiseen hankeaikana.

Kaikki hankkeeseen liittyvät kulut on maksettava hakijayhdistyksen pankkitililtä ja kulut on kirjattava hakijayhdistyksen kirjanpitoon. Huomaathan, että myös hankkeeseen liittyvät laskut on osoitettava hakijayhdistykselle.

Hankkeen tulot

Mahdolliset hankkeesta syntyvät tulot on ilmoitettava etukäteen jo hankkeen hakuvaiheessa. Hankkeen tuloiksi luokitellaan mm. mahdolliset pääsylipputulot, sponsoritulot jne. Tulojen osuus huomioidaan hankkeen tukipäätöksessä siten, että hankkeen tulot pienentävät hankkeelle myönnettävää tuen määrää. Suosittelemme, että pienhankkeissa ei olisi hankkeeseen liittyviä tuloja.

Vinkkejä kustannusarvion laatimiseksi

    • kustannusarvio kannattaa laatia mieluummin pyöreillä summilla, jolloin myös muutoksiin pystytään varautumaan ja budjetin sisälle jää hieman liikkumavaraa.
    • Kustannusarvio laaditaan sisältäen alv, mikäli hankkeen hakija ei ole alv-rekisterissä.
    • hankkeessa on tehtävä hintavertailu ja pyydettävä tarjoukset kolmelta toimittajalta (jos mahdollista) ja hintavertailu on dokumentoitava. Hankehakemuksen liitteenä on toimitettava erillinen hintatasonselvitys -lomake sekä lisäksi tulosteet esim. verkkokaupan sivuilta tai saadut sähköpostitarjoukset. 

Hankkeen maksatus

    • hankkeen maksatus haetaan sähköisesti Hyrrä -järjestelmässä.
    • tuki maksetaan hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti sen jälkeen, kun toimenpide on todennettu toteutetuksi
    • muista kuitenkin, että hankkeen kulut on kirjattava yhdistyksen kirjanpitoon ja dokumentit säilytettävä kirjanpitolain mukaisesti!!

Muuta muistettavaa:

    • hankkeen toteuttamista ei saa aloittaa ennen kuin hanke on tullut vireille
    • hankkeen maksatusta voi hakea vasta, kun kaikki hankesuunnitelmassa esitetyt investoinnit on tehty. Muista huomioida siis hankkeen väliaikaisrahoitus!
    • hankkeelle on perustettava hakijan kirjanpitoon oma kustannuspaikka (tai oma kirjanpidon tili), jotta hankkeen kulut ovat helposti eroteltavissa yhdistyksen muusta toiminnasta
    • talkootyöt raportoidaan lomakkeella 2302VT
    • muista ottaa talteen kaikki laskut ja kuitit! Niitä tarvitsette hankkeen maksatusvaiheessa. Voit käyttää tässä apuna tositekoontilomaketta 2304TK
    • otathan valokuvia hankkeen toteuttamisajalta loppuraporttia ja muuta raportointia varten
    • hankkeen viestinnässä on käytettävä Leader-rahoituksesta kertovia logoja. Logoja on käytettävä mm. kaikissa hankkeen painotuotteissa, lehti-ilmoituksissa jne. Logot ohjeistuksineen löydät painokelpoisena osoitteesta https://maaseutu.kuvat.fi/ 

Autamme mielellämme hankkeen hakuun liittyen, joten mikäli hakuvaiheessa tulee mieleen kysymyksiä, otathan reippaasti yhteyttä meihin!

Hannele Pyykkö, p. 040 104 4905 hannele.pyykko@lieksa.fi
Tiina Härkin, p.040 104 4906 tiina.harkin@lieksa.fi

Scroll to Top