Pienhankkeet

Pienhankkeen voi hakea yleishyödylliseen kehittämiseen tai investointiin. Tukea voivat hakea rekisteröidyt yhdistykset ja yhteisöt. 

Pienhankkeen kustannusarvion tulee olla
2.000–8.000 €. Jos kustannusarvio ylittää 8.000 € hanke tulee hakea yleishyödyllisenä investointihankkeena tai yleishyödyllisenä kehittämishankkeena.

Katso hankkeiden hakujaksot etusivulta.

Hyrrä
Hankevalintakriteerit
Lomakkeet

Millaista tukea voin hakea?

Investointiin tarkoitetulla pienhankkeella voi toteuttaa pieniä hankintoja, muita investointeja tai remontteja. Esimerkiksi:

  • Kylien varautumiseen liittyvät hankinnat, esimerkiksi ensiapuvälineet, aggregaatit tai sydäniskuri.
  • Tukea voi käyttää pieniin hankintoihin, kuten yhteisten välineiden ja laitteiden ostamiseen. 
  • Tukea voi käyttää yhteiseen käyttöön tulevien kohteiden rakentamiseen, laajentamiseen tai korjaamiseen sekä kohteiden kone-, laite- ja kalustohankintoihin, esimerkiksi ilmalämpöpumppu kylätalolle. Huom! Kiinteästi asennettavat laitteet ovat rakentamisinvestointeja.
  • Tuella voi rakentaa/kunnostaa varautumista tai turvallisuutta edistävän kohteen.rakentaa/kunnostaa varautumista tai turvallisuutta edistävän kohteen tai järjestää tapahtuman tai koulutuksen. 
  • Tukea voi saada myös pienimuotoisiin ympäristönkunnostushankkeisiin

Tukea voi käyttää muun muassa:

  • asiantuntijoiden palkkioihin esimerkiksi erilaisten selvitysten tai kehittämissuunnitelmien tekemiseen
  • palkkakustannuksiin
  • ostopalveluihin
  • tilavuokriin
  • investointeihin, kuten koneiden, laitteiden ja välineiden hankkimiseen
  • rakennus- ja kunnostuskustannuksiin.

Pienhankkeen kustannukset ja tuen hakeminen

Pienhankkeen kustannusmalli on ns. kertakorvaus kustannusmalli. Kertakorvaus on kevennetty kustannusmalli, jossa painotetaan hankkeen huolellista suunnittelua, mutta maksatusvaihetta on kevennetty niin sanottuun ”normaaliin” hankkeeseen verrattuna.

Kertakorvaushankkeessa on kuitenkin huomioitava seuraavat asiat:

  • hankesuunnitelmaa ei voi muuttaa sen hyväksymisen jälkeen ollenkaan,
  • hankkeen voi osioida ja maksatusta hakea osioittain. Jos hanke ei toteudu kokonaisuudessaan, jää vaan toteutumaton osio maksamatta.
  • HUOM! Mikäli hanketta ei toteuteta hankesuunnitelman mukaisesti, tukea ei makseta ja kaikki syntyneet kulut jäävät hankkeen hallinnoijan omiksi kuluiksi.

Pienhankkeiden tuki maksetaan tuotosperustaisesti kertakorvauksena eli tositteita ei tarvitse maksatuksessa lähtökohtaisesti esittää, mutta hakijoiden kannattaa varautua siihen, että maksatuskäsittelijä voi pyytää niitä nähtäväkseen.

Hankeen maksatusta haettaessa hankkeen toteuttamisesta laaditaan loppuraportti ja todennetaan hankkeen toteutus esimerkiksi valokuvin. Hankkeiden on noudatettava viestintävelvollisuutta, mm. tukipäätökselläsi on tästä lisätietoja.

Kehittämiseen tarkoitetulla pienhankkeella voidaan laatia esimerkiksi erilaisia selvityksiä tai kehittämissuunnitelmia. Yleishyödyllinen kehittämishanke on tarkoitettu mm. palveluiden, tapahtumien ja kylien kehittämiseen, alueen asukkaiden osaamisen lisäämiseen, nuorten osallistamiseen tai kansainväliseen yhteistyöhön. Kehittämishankkeella voidaan kehittää yhdistysten yhteistyötä ja verkostoitumista.

Tukiprosentit:

  • Rakentamisinvestoinnit 50 %
  • Kehittämishankkeet 75 %
  • Kone- ja laitehankinnat 75 %

Hankkeen omarahoitus

 

Hankkeen julkinen rahoitus maksetaan kokonaisuudessaan vasta hankkeen toteuttamisen jälkeen, eli hakijan on huolehdittava siitä, että hakijayhdistyksen kassa riittää hankkeen kulujen maksamiseen hankeaikana.

Kaikki hankkeeseen liittyvät kulut on maksettava hakijayhdistyksen pankkitililtä ja kulut on kirjattava hakijayhdistyksen kirjanpitoon (oma tili/kustannuspaikka). Huomaathan, että myös hankkeeseen liittyvät laskut on osoitettava hakijayhdistykselle.

Talkootyö

Osassa pienhankkeista hyväksytään hankkeen omarahoitukseksi talkootyötä. Vastikkeeton työ tulee aina laskea mukaan hankkeen kokonaiskustannuksiin tuntihintojen perusteella. Henkilötyötunnin hinta on 20 €/h ja jos työssä tarvitaan työkonetta (traktori tai siihen verrattavissa oleva), tulee tähän lisäksi 40 €/h konetyöhinta.

Pelkkiin kone- ja laitehankintoihin ei voi käyttää omarahoituksena talkootyötä, ellei kyse ole esimerkiksi laitteen asennustyöstä.

 

Mitä tulee huomioida kun haet pienhanketta?

  • Hakijan tulee olla rekisteröitynyt yhdistys tai yhteisö ja toiminnan tulee olla yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta
  • Tukea ei myönnetä hakijan tavanomaisen toiminnan kustannuksiin
  • Suosittelemme hankkeelle riittävän pitkää toteutusaikaa, esim. 2 vuotta
  • Muista allekirjoittaa hakulomakkeet yhdistyksenne sääntöjen mukaisesti TAI valtuuttaa yhdistyksen kokouksessa yksi henkilö, joka hoitaa hankkeeseen liittyvät asiakirjat ja niiden allekirjoittamisen (suomi.fi -valtuutus).
  • Hankkeen aikana investoitavien koneiden ja laitteiden tulee olla kaikille avoimessa ja siinä käytössä mihin ne on rahoitettu vähintään viisi vuotta pienhankkeen päättymisen jälkeen
  • Rahoitus- ja maksuhakemus täytetään sähköisesti Hyrrä-asiointipalvelussa (https://hyrra.ruokavirasto.fi)
  • Suosittelemme olemaan yhteydessä Leader-toimistoon ennen tukihakemuksen jättämistä. Näin varmistumme, että hakemukseen tulee tarvittavat liitteet ja että hankkeeseen suunnitellut toimenpiteet ovat tukikelpoisia
  • Hankkeen hyvä suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää, koska muutoksia hankkeelle ei voi enää sen hyväksymisen jälkeen tehdä.

Rahoitushakemukseen on liitettävä seuraavat lomakkeet:

  1. Yhteisön säännöt tai yhtiöjärjestys
  2. Yhdistysrekisteriote (allekirjoittajat), säätiörekisteriote tai kaupparekisteriote (selvitys arvonlisäveron hyväksyttävyydestä)
  3. Pöytäkirjanote siitä kokouspöytäkirjasta, jossa hankkeesta ja sitä koskevasta tukihakemuksesta on päätetty ja kuka toimii hankehakemuksen (sekä maksuhakemuksen) allekirjoittajana tai muu vastaava kirjallinen päätös. Pöytäkirjaotteesta tulee käydä selvästi ilmi, että yhdistys on hakemassa Leader-hanketta, mitä hankkeella on tarkoitus tehdä tai hankkia sekä hankkeen suuruus. 
  4. Valtakirja, jos hankehakemuksen (sekä maksuhakemuksen) allekirjoittaja ei käy ilmi pöytäkirjaotteelta ja hakemukset allekirjoitetaan yhdistyksen säännöistä poiketen
  5. Viimeisin allekirjoitettu tilinpäätös (selvitys hakijan taloudellisesta tilanteesta), kerro hakemuksella lisäksi, miten hankkeen väliaikaisrahoitus toteutetaan
  6. Hankkeen eritelty kustannusarvio (Selvitä hankkeen kustannukset niin, että hintatasoa pystytään arvioimaan yksityiskohtaisen riittävällä tasolla)
  7. Selvitys kustannusten kohtuullisuudesta ja perusteista (hintavertailut (esimerkiksi verkkokaupan tulosteet), pelkkä arvio ei riitä, sama koskee myös palkkakustannuksia)
  8. Arvio vastikkeettoman työn laadusta ja määrästä /talkootyösuunnitelma (lomake 2023AVT)
  9. Mahdolliset luvat
  10. Rakentamista koskevat suunnitelmat, jotka on tehty Suomen rakentamismääräyskokoelman A2 ja maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskevien asetusten mukaisesti:
    a. pääpiirustukset
    b. rakennusselostus (suositus: Talo-nimikkeistön mukaan eriteltynä)
    c. rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio tai -laskelmaerikoissuunnitelmat, kuten rakenne-, LVI-, sähkö- ja muut vastaavat suunnitelmat, jos niillä on merkitystä rakennuksen toimivuutta ja hyväksyttäviä kustannuksia arvioitaessa
    d. palovakuutustodistus
    e.  jäljennökset investointien edellyttämistä viranomaisluvista liiteasiakirjoineen

Huom! Tutustu Outokaira Tuottamhan Leader-ryhmän laatimiin rakennushankkeiden ohjeisiin:

Suomi.fi valtuutus

Jos asiointi ei ole mahdollista rekisteritietojen perusteella, yritys, yhdistys tai muu yhteisö voi valtuuttaa henkilön hoitamaan asioita puolestaan. 

Hakemuksen tekemistä varten Suomi.fi -palvelusta kannattaa hakea seuraavat valtuudet:

  • Maaseudun ja kalatalouden tukien ja korvauksien hakeminen (hakijalla on oikeus allekirjoittaa hakemus)
  • Maaseudun ja kalatalouden tuki- ja korvaushakemusten valmistelu (vain hankkeen valmistelu, allekirjoittaja on joku toinen henkilö)
  • Maaseudun ja kalatalouden tuki- ja korvaustietojen katselu (vain hankkeen selaus)

Lisätietoja Suomi.fi -valtuuksista:

SUOMI.FI VALTUUTUS
 
 
 
 
 

Vinkkejä kustannusarvion laatimiseksi

  • kustannusarvio kannattaa laatia mieluummin pyöreillä summilla, jolloin myös muutoksiin pystytään varautumaan ja budjetin sisälle jää hieman liikkumavaraa.
  • Kustannusarvio laaditaan sisältäen alv, mikäli hankkeen hakija ei ole alv-rekisterissä
  • Hakijan tulee osoittaa hankkeen hakemusvaiheessa, että hankkeen kustannusarvio perustuu kohtuullisiin ja realistisiin kustannuksiin.
  • Vähintään 3 000 €:n suuruisten kone, laite- tai välinehankintojen, ostopalveluiden tai muiden hankintojen osalta kustannusten kohtuullisuus osoitetaan riittävällä määrällä tarjouksia tai hintatason selvityksiä. Pyydä vähintään kolme tarjousta tai selvitä hintatietoja puhelimitse, sähköpostitse tai internetistä. Lisäksi hakijan on laadittava hintatason selvityksestä hintavertailu.
  • Viranomaisen on varmistuttava kustannusten kohtuullisuudesta myös alle 3 000 €:n suuruisissa hankinnoissa. Hakijan on osoittava näiden hankintojen osalta, mihin hintataso perustuu ja pyydettäessä toimitettava niistä myös hintatason vertailutietoja (esimerkiksi tuloste verkkokaupan sivulta)
  • Huom! Kaiken suuruiset lähipiirihankinnat edellyttävät vertailuksi etukäteen pyydetyt kirjalliset tarjoukset kolmelta ulkopuoliselta taholta
  • Rakentamisen hankkeissa kustannusarvio laaditaan yleensä yksikkökustannuksiin tai kokonaistarjoukseen perustuen. Kustannusten kohtuullisuuden tarkastaa tällöin ELY-keskuksen rakentamisasiantuntija viitekustannuksiin verraten.
Hankkeen tulot

Suosittelemme, että pienhankkeissa ei olisi hankkeeseen liittyviä tuloja. Mahdolliset hankkeesta syntyvät tulot on ilmoitettava etukäteen jo hankkeen hakuvaiheessa. Hankkeen tuloiksi luokitellaan mm. mahdolliset pääsylipputulot, sponsoritulot jne. Tulojen osuus huomioidaan hankkeen tukipäätöksessä siten, että hankkeen tulot pienentävät hankkeelle myönnettävää tuen määrää. 

Hankkeen maksatus

  • hankkeen maksatus haetaan sähköisesti Hyrrä -järjestelmässä
  • ennakkoa ei voi hankea pienhankkeelle
  • tuki maksetaan sen jälkeen kun koko hanke tai hankkeen osio on kokonaan toteutunut
  • tuki maksetaan hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti sen jälkeen, kun toimenpide on todennettu toteutetuksi (loppuraportti ja valokuvat tms.)
  • jos toteutuksessa on puutteita tukea ei makseta ollenkaan
  • jos hanke on osioitu, vain toteutumaton/puutteellisesti toteutettu osio jää maksamatta

  • pienhankkeiden tuki maksetaan tuotosperustaisesti kertakorvauksena

  • tositteita ei tarvitse maksatuksessa lähtökohtaisesti esittää, mutta hakijoiden kannattaa varautua siihen, että maksatuskäsittelijä voi pyytää niitä nähtäväkseen

    • hankkeen kulut on kirjattava yhdistyksen kirjanpitoon joko omalle projektinumerolle tai kirjanpitotilille ja dokumentit säilytettävä kirjanpitolain mukaisesti!!
    • kirjanpidon kirjausselitteet kannattaa tehdä selkeiksi, jotta ne osoittavat mitä on hankittu ja että kulu liittyy hankkeelle

  • Hankeen maksatusta haettaessa hankkeen toteuttamisesta laaditaan loppuraportti ja hankkeen toteutus todennetaan esimerkiksi valokuvin.

  • Lisää ohjeita maksun hakemiseen

  • Maksun hakemiseen voit kysyä apua myös Leaderin henkilökunnalta p. 040 104 4906

Muuta muistettavaa:

  • hankkeen toteuttamista ei saa aloittaa ennen kuin hanke on tullut vireille
  • hankkeen maksatusta voi hakea vasta, kun kaikki hankesuunnitelmassa esitetyt investoinnit on tehty. Muista huomioida siis hankkeen väliaikaisrahoitus!
  • hankkeelle on perustettava hakijan kirjanpitoon oma kustannuspaikka (tai oma kirjanpidon tili), jotta hankkeen kulut ovat helposti eroteltavissa yhdistyksen muusta toiminnasta (pääkirja)
  • Mitä selkeämmät kirjausselitteet, sen nopeampaa maksuhakemuksen käsittely on
  • muista ottaa talteen kaikki laskut ja kuitit! Niitä tarvitsette hankkeen maksatusvaiheessa. Voit käyttää tässä apuna tositekoontilomaketta 2304TK (lomakkeet)
  • talkootyöt raportoidaan lomakkeella 2302VT (lomakkeet)
  • otathan valokuvia hankkeen toteuttamisajalta loppuraporttia ja muuta raportointia varten
  • Muista myös hankkeen viestintävelvoite: Kaikkien rahoituksen saajien on käytettävä EU:n tunnusta hankkeestaan viestiessään. EU:n tunnus koostuu EU-lipusta ja tekstistä ”EU:n osarahoittama” ja suositellaan käytettäväksi myös Leader-logoa (Leader-lippu). Logoja on käytettävä mm. kaikissa hankkeen painotuotteissa, lehti-ilmoituksissa jne. Logot ohjeistuksineen löydät painokelpoisena osoitteesta https://maaseutu.kuvat.fi

     

  • Huomio, että hankkeen viestintävelvollisuuden noudattamista valvotaan maksatuksen yhteydessä! Maksettavaa tukea voidaan pienentää, jos viestintävelvollisuutta ei ole noudatettu.

Ota yhteyttä

Jäikö jokin mietityttämään? Ota rohkeasti yhteyttä, niin katsotaan yhdessä.

Yhteystiedot
Scroll to Top